Internet-taiteen muotoja.

Nettitaiteella on erilaisia ilmentymismuotoja. Varhaisen nettitaiteen tärkeimpiä taidemuotoja olivat tekstiin pohjautuvat työt, sähköpostitaide sekä poliittisesti motivoitu nettiaktivismi (esimerkiksi Gay Gamete donation ja ®TMark); selaintaide; kuvasivustot, joilla voidaan selata valokuvia, piirrustuksia ja digitaalisia kuvia; sekä performanssitaiteiden julkaisukanavat nousivat suosituimmaksi, kun internet jatkoi kehittymistään 90- ja 2000-luvun vaihteessa. Video- ja audiotyöt, sekä suoratoistoa ja valvontaa hyödyntävät videotyöt, ja mobiiliteknologiaa ja GPS:sää hyödyntävät teokset laajensivat nettitaiteen interaktiivisuutta. Vuosien 1993-1996 kuusi päätaidesuuntausta keskittyivät sähköpostiin, nettisivuihin, grafiikkaan, ääneen, videoon ja animaatioon. Näistä kehittyi myös erilaisia yhdistelmiä, esimerkiksi kommunikaatio ja grafiikka referoivat toisiaan ja teksti ja kuvat yhdennettiin.

Sähköpostitaide tosin pohjautui suurimmaksi osaksi tekstiin, mutta myös tietokonegrafiikkaan, animaatioon, näytönsäästäjiin, taideteosten digitaalisiin skannauksiin ja jopa ASCII taiteeseen. Sähköpostitaiteeksi luettiin siis periaatteessa mikä tahansa taide, jota voitiin lähettää sähköpostilla eteenpäin. Perinteisen postitaiteen kannattajat ovatkin kritisoineet tämän ja myös kyseenalaistaneet, onko se edes tarkoituksellista taidetta. He eivät ole myöskään pitäneet e-mailtaiteen massamediasukuisuudesta ja intimiteetin puutteesta.

Webbiselainten kehittyessä niistäkin tuli taideversioita. Vuonna 1997 kriitikko Matthew Fuller, ohjelmoija Colin Green ja taiteilija Simon Pope alkoivat yhdessä kehittää niin sanotusti taiteellisesti suuntautunutta nettiselainta, The Web Stalkeria. He halusivat tehdä vaihtoehtoisen selaimen yleisesti käytetyille Netscape Navigatorille ja Internet Explorerille. Tässä selaimessa data kartoittui eritavalla, se näytti nettisivujen väliset yhteydet ja matki internetin rakennetta. Käyttäjän kirjoittaessa www-osoitteen, selain näyttää sivun HTML-koodin ja sivuston hyperlinkit näkyvät graafisina esityksinä. Tällä tavalla kolmikko halusi kritisoida suuria nettikonserneja ja he myös mahdollistivat internetin tutkimisen ikäänkuin syvyyssuunnassa.



ASCII (The American Standard Code for Information Interchange) oli koodi, jolla pystyttiin näytettämään numeroita ja kirjaimia erilaisina kokonaisuuksina. Vuk Cosic yhdisti ohjelmoinnin ja kaavamaisen analyysin luodakseen projekteja, jotka yksityiskohtaistivat kuvalliset mahdollisuudet. ASCII oli tehokas keino kiertää piraattisytteet ja sensuuri, sillä esimerkiksi pornon levittämiseen luodut palomuurit eivät tunnistaneet ASCII-koodattua pornografiaa.